Päivän vieras -kolumni Itä-Häme -lehdessä 22.6.2021 Kuntavaalit on käyty, analyysit vaaleista tehty ja jälkipuinnit hoidettu. Suurimpia yllätyksiä vaaleissa oli äänestysaktiivisuuden lasku. Äänestämättömyyteen on varmasti monia syitä. Asia ei ole kuitenkaan yhdentekevä. Pikemminkin on hyvin huolestuttavaa, mikäli yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa yhä harvempia. Yhtä vakavaa on, mikäli taustalla on kokemus siitä, että äänestäminen on turhaa. Onneksi … Lue lisää
Tiimalasi-lehden 2-2021 kolumni Reilun vuoden ajan olemme päivittäin kuulleet uutisia, joissa on kerrottu vuorokauden koronakuolleiden määrä. Luku on vähitellen kasvanut, tätä kirjoittaessani määrä on Suomessa 922. Kansainvälisesti olemme päässeet vähällä, vaikka jokainen kuolema on lopullinen ja peruuttamaton ja tuottaa paljon surua. Jokapäiväiseen kuvastoomme ovat vuoden aikana kuuluneet vainajat arkuissa, liinoihin käärittyinä tai ruumispusseissa. Lehdet, televisio … Lue lisää
Piispan heluntaikirjoitus helluntaina 2021 ”Koronaviestinnästä on puuttunut toivo ja luottamus”, uutisoitiin jokin aika sitten. Monet ovat kokeneet, että pandemian viranomaisviestintää ovat leimanneet hallinto, juridiikka ja epidemiologia. Pieni ihminen on voipunut informaation määrään ja ahdistunut. Koronapandemia on iskenyt elämän merkitystä antavaan perustaan, kun se on koskettanut omaa tai läheisen ihmisen terveyttä, hyvinvointia, työtä ja toimeentuloa. Toivo … Lue lisää
Kirjoitus Kotimaa-lehdessä 7.5.2021 Jo reilun vuoden ajan on ollut mahdollisuus osallistua eri seurakuntien jumalanpalveluksiin suoratoiston välityksellä. Tämän soisi jatkuvan myös koronavirusepidemian jälkeen. Seuratessani striimattuja, radioituja tai televisioituja jumalanpalveluksia tavallista enemmän olen kiinnittänyt huomiota yhteiseen esirukoukseen. Toteutustavat ovat hyvin erilaisia, kuten esirukouksen luonteeseen kuuluukin. Siinä seurakunta hoitaa papillista virkaansa yhteisten asioiden esilläpitäjänä ja kaikkien ihmisten puolestapuhujana. … Lue lisää
Kolumni Itä-Häme -lehdessä 9.4.2021 Kulttuurikristillisyyden murros ”Lapset kävivät palmusunnuntaina virpomassa ja pääsiäispöydässä on perinteiset ruoat. Karitsaa syödään ja rahkapiirakkaa ja pääsiäismunia. Ei pääsiäisellä ole meille uskonnollista merkitystä.” Perheenäidin vastaus sanomalehden haastattelussa kuvaa hyvin käynnissä olevaa kulttuurinmuutosta. Uskontoa ei pidetä merkittävänä omassa elämässä, mutta silti se on koko ajan siinä läsnä, joko tiedostaen tai tiedostamatta. Lyhyt … Lue lisää
Kirjoitus Tiimalasilehdessä 25.3.2021 ”Oletko sinä se Jeesus?” Lapsi katsoo minuun vilpittömästi suurilla silmillään kirkon portailla, kun poistumme hänen pappansa hautaan siunaamisesta muistotilaisuuteen. Lasten suorat kysymykset kuolemasta ovat monesti yllättäneet. Aikuinen rohkenee harvoin julkisesti kysyä niin avoimesti kuin lapsi. Seurakuntatyössä opin arvostamaan lasten kysymyksiä, vaikka ne olivat vaikeita. Ne pakottivat papinkin elämän peruskysymysten äärelle, vastaamaan suoraan … Lue lisää
Kolumni Uusi Tie -lehdessä 18.2.2021 Eino-enoni oli kutsumukseltaan evankelista. Hän ja vaimonsa Anja tulivat uskoon syksyllä 1957. Sen jälkeen enoni kiersi julistajana ympäri maata, ensinnä sydämen palosta palkkatyön ohessa. Lopulta 1970–1980 luvuilla hän toimi päätoimisena hengellisen työn tekijänä. Eino-enoni elämänvaiheet kietoutuvat sodanjälkeisten vuosikymmenten hengelliseen herätykseen. Se tuotti paljon siunausta ja satoa, joka yhä näkyy kirkossamme. … Lue lisää
Kirjoitus Yhteisvastuun teemasta Työelämän jälkeen eniten on yllättänyt köyhyys. Tämä on monen suomalaisen kokemus. Ikääntyminen ei ole vain töistä vapaalle pääsyä tai mainoskuvissa näkyvää jälkipolvista iloitsemista vaan usein talouden kanssa kamppailua. Monelle vanhuuteen liittyvät köyhyys, yksinäisyys ja terveyden heikkeneminen. Vielä kun yksi ja sama ihminen kohtaa nämä kaikki, uhkana on monenlainen syrjäytyminen. Liian moni joutuu … Lue lisää
Vieraskolumni Kirkonseutu-lehdessä 27.2.2021 Koronasynti on alkuvuoden uudissanoja. Sillä tarkoitetaan virustartuntojen ehkäisemiseksi annettujen määräysten tietoista rikkomista, mutta myös unohduksen tai epähuomion vuoksi tehtyjä rikkomuksia. Sanaa synti käytetään hengellisen merkityksen lisäksi myös muussa kuin uskonnollisessa kielessä. Suklaa on syntisen hyvää, löytyypä internetistä resepti syntisen hyvästä suklaakakusta tai broilerpiirakasta. Samanaikaisesti kun kirkossa puhutaan entistä vähemmän synnistä, sitä useammin … Lue lisää
Karjalan kunnaat lehden kirjoitus 4.2.2021 Irma-tädin olohuoneen seinän parhaimmalla paikalla oli kolme taulua: valokuva Muolaan kirkosta, Muolaan pitäjän kehystetty kartta ja Muistojen Karjala -karttataulu. Kylässä käydessäni katselin mielenkiinnolla tauluja. Ne kertoivat olennaisimman Irma-tädin identiteetistä. Siihen kuuluivat kotikirkko ja -seurakunta, kotipaikka ja -kunta sekä Karjala ja karjalaisuus. Identiteetti on tuttu sana, mutta sen merkityksen määritteleminen on … Lue lisää