Kirjoituksia

Kirjoitus Kotimaa-lehdessä 7.5.2021 Jo reilun vuoden ajan on ollut mahdollisuus osallistua eri seurakuntien jumalanpalveluksiin suoratoiston välityksellä. Tämän soisi jatkuvan myös koronavirusepidemian jälkeen. Seuratessani striimattuja, radioituja tai televisioituja jumalanpalveluksia tavallista enemmän olen kiinnittänyt huomiota yhteiseen esirukoukseen. Toteutustavat ovat hyvin erilaisia, kuten esirukouksen luonteeseen kuuluukin. Siinä seurakunta hoitaa papillista virkaansa yhteisten asioiden esilläpitäjänä ja kaikkien ihmisten puolestapuhujana. … Lue lisää

Kolumni Itä-Häme -lehdessä 9.4.2021 Kulttuurikristillisyyden murros ”Lapset kävivät palmusunnuntaina virpomassa ja pääsiäispöydässä on perinteiset ruoat. Karitsaa syödään ja rahkapiirakkaa ja pääsiäismunia. Ei pääsiäisellä ole meille uskonnollista merkitystä.” Perheenäidin vastaus sanomalehden haastattelussa kuvaa hyvin käynnissä olevaa kulttuurinmuutosta. Uskontoa ei pidetä merkittävänä omassa elämässä, mutta silti se on koko ajan siinä läsnä, joko tiedostaen tai tiedostamatta. Lyhyt … Lue lisää

Kirjoitus Tiimalasilehdessä 25.3.2021 ”Oletko sinä se Jeesus?” Lapsi katsoo minuun vilpittömästi suurilla silmillään kirkon portailla, kun poistumme hänen pappansa hautaan siunaamisesta muistotilaisuuteen. Lasten suorat kysymykset kuolemasta ovat monesti yllättäneet. Aikuinen rohkenee harvoin julkisesti kysyä niin avoimesti kuin lapsi. Seurakuntatyössä opin arvostamaan lasten kysymyksiä, vaikka ne olivat vaikeita. Ne pakottivat papinkin elämän peruskysymysten äärelle, vastaamaan suoraan … Lue lisää

Kolumni Uusi Tie -lehdessä 18.2.2021 Eino-enoni oli kutsumukseltaan evankelista. Hän ja vaimonsa Anja tulivat uskoon syksyllä 1957. Sen jälkeen enoni kiersi julistajana ympäri maata, ensinnä sydämen palosta palkkatyön ohessa. Lopulta 1970–1980 luvuilla hän toimi päätoimisena hengellisen työn tekijänä. Eino-enoni elämänvaiheet kietoutuvat sodanjälkeisten vuosikymmenten hengelliseen herätykseen. Se tuotti paljon siunausta ja satoa, joka yhä näkyy kirkossamme. … Lue lisää

Kirjoitus Yhteisvastuun teemasta Työelämän jälkeen eniten on yllättänyt köyhyys. Tämä on monen suomalaisen kokemus. Ikääntyminen ei ole vain töistä vapaalle pääsyä tai mainoskuvissa näkyvää jälkipolvista iloitsemista vaan usein talouden kanssa kamppailua. Monelle vanhuuteen liittyvät köyhyys, yksinäisyys ja terveyden heikkeneminen. Vielä kun yksi ja sama ihminen kohtaa nämä kaikki, uhkana on monenlainen syrjäytyminen. Liian moni joutuu … Lue lisää

Vieraskolumni Kirkonseutu-lehdessä 27.2.2021 Koronasynti on alkuvuoden uudissanoja. Sillä tarkoitetaan virustartuntojen ehkäisemiseksi annettujen määräysten tietoista rikkomista, mutta myös unohduksen tai epähuomion vuoksi tehtyjä rikkomuksia. Sanaa synti käytetään hengellisen merkityksen lisäksi myös muussa kuin uskonnollisessa kielessä. Suklaa on syntisen hyvää, löytyypä internetistä resepti syntisen hyvästä suklaakakusta tai broilerpiirakasta. Samanaikaisesti kun kirkossa puhutaan entistä vähemmän synnistä, sitä useammin … Lue lisää

Karjalan kunnaat lehden kirjoitus 4.2.2021 Irma-tädin olohuoneen seinän parhaimmalla paikalla oli kolme taulua: valokuva Muolaan kirkosta, Muolaan pitäjän kehystetty kartta ja Muistojen Karjala -karttataulu. Kylässä käydessäni katselin mielenkiinnolla tauluja. Ne kertoivat olennaisimman Irma-tädin identiteetistä. Siihen kuuluivat kotikirkko ja -seurakunta, kotipaikka ja -kunta sekä Karjala ja karjalaisuus. Identiteetti on tuttu sana, mutta sen merkityksen määritteleminen on … Lue lisää

Itä-Häme lehti 2.2.2021 ”Totta sekä oikeaa horjumatta puolla!” Näin lauloimme poikakerhossa vuosikymmeniä sitten. Totuuden ja oikean horjumattomalle puolustamiselle on nyt tarvetta. On hämmästyttävää, että nykyaikana erilaiset salaliittoteoriat saavat suosiota ja kannattajia. Salaliittoteorioissa on kyse uskosta siihen, että vahvat voimat manipuloivat tiettyjä tapahtumia tai tilanteita salassa kulissien takana pahoin aikein. Usein teoriat vaikuttavat loogiselta selitykseltä vaikeasti … Lue lisää

Itä-Savo -lehti 17.1.2021 Viime aikoina on toistuvasti kiinnitetty huomiota julkisen kielenkäytön kärjistymiseen. Havainto on helppo todeta niin paikallistasolla kuin kansallisessa ja kansainvälisessä keskustelussa. Epäasialliseen keskusteluun liittyy usein tarkoituksellinen väärinymmärtäminen: osapuolet kärjistävät, liioittelevat ja vääristävät toistensa näkökantoja. Tyypillistä on myös mustamaalaaminen. Keskustelukumppani leimataan muiden silmissä älyllisesti tai moraalisesti arveluttavaksi henkilöksi, jonka mielipiteitä ei tarvitse ottaa vakavasti. … Lue lisää

Kirjoitus Tiimalasi -lehdessä 15.12.2020 Joulu- ja hautajaisperinteiden arvo Sosiaalisesta eristäytymisestä on tullut tänä vuonna käyttäytymisen perusmalli. Vältämme fyysisiä kohtaamisia ja kosketusta. Mitä kaikkea tästä seuraa ja miten koronavuosi muuttaa meitä ja ihmissuhteitamme? Erityisesti jouluna läheisten ihmisten, perheen ja sukulaisten yhteen kokoontuminen on tärkeää. Juuri siitä olemme joutuneet luopumaan. Kutistuuko koronajoulun viettäminen vain oman perheen yhdessäoloksi … Lue lisää